valoa

Maanantai. Tänään on ollut ihana kevätpäivä, paitsi, että tuuli on ollut hyytävä. Niinhän se melkein aina menee, aina on jokin asia joka tekee miellyttävästä hetkestä vähemmän miellyttävän. Mutta onneksi vain vähän vähemmän miellyttävän.

Olen onnellinen kun valo lisääntyy. Käyttäydyn kuin hieho, joka pääsee keväällä ensimmäistä kertaa vihreille niityille, kun se näkee ensimmäistä kertaa auringon ja haistaa tuoreen ruohon ja mullan. 

Kevättä rinnassa. 

Tykkään heitellä kliseitä, kevät tekee minut iloiseksi. Ihmisetkin tulevat esiin kuin uusina, iloisempina, valoisempina. Silti pohdin myös vaikeita kysymyksiä. Useimmiten en jaksa enää välittää.

Ajattelen naiivisti, että keväällä ihmiset hyväksyvät ja iloitsevat. (Eihän se tietenkään ole niin.)