Olen vapaa

Maanantai, ensimmäinen viikko reservissä alkaa.

Olen suorittanut varusmiespalveluksen, valtion jokaiselle pojalleen määräämän velvollisuuden. Vuosi sitten välttelin ajatusta ja lähdin peloissani heinäkuun alussa Rovaniemelle. Nyt olen yllättynyt siitä kaikesta mitä on vuoden aikana tapahtunut. Olisinko kasvanut näin, jos en olisi ollut intissä? Sitä en voi tietää, mutta vaikka suhtautumiseni varusmiespalvelukseen on skeptinen, en vaihtaisi päivääkään viimeisestä vuodesta. Niin paljon hyvää se on tuonut mukanaan.

Onnea.
Uskallusta.
Elämää.
Rohkeutta.
Halua.
Itsenäisyyttä.

***

Nyt olen taas vapaa, vailla ketään, joka vaatisi minua olemaan jossakin johonkin tiettyyn aikaan. Mutta voiko ihminen olla vapaa? Kestänkö sitä vastuuta?

Aika näyttää.
Jo nyt kaipaisin jotain aktiviteettia. To-do -listani on pitkä: hanki kämppä, hanki rahaa, osta lentolippuja, mene helsinkiin, puhu, tee päätöksiä, ole ystävä, pakkaa, siivoa, käy parturissa, kirjoita, ... ... ...

Syksyllä alkaa opiskelu. Syksyllä alkaa elämä. Toivottavasti kaikki on silloin hyvin.